Aloitin kirjailijakansion työstämisen hyvissä ajoin, lähes heti tehtävänannon saatuani. Harkittuani pitkään, miten toteuttaisin työni, päädyin blogimuotoiseen ratkaisuun ja totesin sen itselleni varsin sopivaksi. Ainoa, jossa kyseenalaistin oman ratkaisuni oli se, miten muotoilisin työni selkeäksi.
Ensimmäinen aloittamani asia ulkoasun jälkeen oli valitsemani kirjailijan, Arto Paasilinnan, elämäkerta. Ajattelin että se hoituisi nopeasti, mutta voi, miten väärässä olinkaan. Kirjastossa vietettyjen tuntien, monien läpiselattujen kirjojen ja katkenneiden lyijykynänterien jälkeen minulla oli kasassa riittävä määrä muistiinpanoja, joista sain koottua elämäkerran. Tietojen metsästys ja yhteen kokoaminen osoittautui mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi tehtäväksi ja olikin lempiosioni kirjailijakansion tekemisessä.
Minulle oli pitkään epäselvää, minkälainen kirjan esittelyn tulisi olla. Sovelsin kuulemaani enkä ole aivan sataprosenttisen varma lopputuloksesta, mutta pituutta esittelyillä ainakin on. En myöskään osannut oikein karsia juonikuvausta lyhyemmäksi, sillä pidin ja pidän yhä jokaista kohtaa tärkeänä, sillä Paasilinnan kirjojen loppuratkaisu punoutuu usein yhteen monista eri teemoista joita kirjan aikana on noussut esille.
Kirjallisuudenhistoria oli myös hyvin mielenkiintoinen tehtävä ja sainkin sen nopeasti kasaan. Eniten päänvaivaa tuotti ehkä arvostelu, jonka tein toisessa jaksossa kuten muutkin. Kuitenkin onnistuin hukkaamaan kirjoitelmani, joten sitä en kirjailijakansiooni saanut. Onneksi ehdin kuitenkin saada siitä jo arvosanan, joten korvasin puuttuvan arvostelun ylimääräisillä kirjoituksilla ja panostamalla kansion ulkoasuun.
Kaiken kaikkiaan työskentely sujui luontevasti, muttei toki täysin haasteetta. Vahvuuksiini kuuluu itsenäinen, tutkiva työskentely, joten tehtävä oli minulle juuri sopiva.
